Keskustelutilaisuus loi toivoa Träskändan kartanon uudesta loistokaudesta

  • Jaa Facebookissa
  • Jaa Twitterissä
25.3.2021 klo 15.30

Espoon kaupunki haluaa aktivoida Träskändan kartanon alueen kestävästi uuteen kukoistukseen. Tästä syystä kaupunki järjesti virtuaalisen ja kaikille avoimen keskustelutilaisuuden 10.3.2021.

Tilaisuus kokosi eri tahot yhteen keskustelemaan aiheesta ja viemään kartanon asiaa eteenpäin. Osallistujia oli parhaimmillaan 117, joista valtaosa oli espoolaisia asukkaita. Mukana oli myös mm. kaupunginvaltuutettuja, yhdistysten, yritysten ja oppilaitosten edustajia sekä kaupungin työntekijöitä.

Parituntisen tilaisuuden aikana käytiin läpi suuntaa ja raameja tulevalle kehittämiselle, kuultiin tulevasta julkisivuremontista ja saatiin runsaasti ideoita toivotusta toiminnasta.

Suuntaa ja raameja kehittämiselle

Tilaisuuden avasi elinkeinojohtaja Tuula Antola kertomalla Espoo-tarinan ohjaavan myös Träskändan kartanon alueen kehittämistä.

Miten Träskända voisi toimia alustana sekä taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti, että kulttuurisesti kestävälle toiminnalle? Toisaalta mitä uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia Träskändan kartano ja luontoympäristö voisivat tarjota?

Palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen kertoi, että kaupunkia rakennetaan Kaupunki palveluna -ajattelun mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että löydetään toimijoiden kanssa yhteistyössä uudenlaisia ratkaisuja hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseksi. 

Dialogi-puheenvuorossa Espoon kaupunginmuseon intendentti Tryggve Gestrin kertoi selvityksistä ja työstä, jota Träskändan eteen on vuosien aikana tehty. Alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, joka on suojeltu luonnonsuojelulailla, muinaismuistolailla ja RKY-alueena. Paikassa on kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa sekä rakennus-, että puutarhataiteellisena kohteena. Alueen rakennuskannan on suunnitellut Suomen arkkitehtuurin ykköskaarti: Engel, Dahlström, Chiewitz ja Gesellius-Lindgren-Saarinen.

Lasten kulttuurikeskus Auroran vastaava tuottaja Johanna Kallioaho nosti alueen tunnettuuden lisäämisen tärkeäksi, jotta kiinnostus lisääntyisi ja sitä myöten uudet käyttäjät. Lapsille ja perheille suunnatuissa, osallistavissa ja yhteisöllisissä tapahtumissa on pystytty hyödyntämään kartanon puistoaluetta.

Dialogissa Espoo Artin puheenjohtaja Maritta Laitinen kertoi, että he ovat etsineet uutta paikkaa taideyhdistykselle ja Aurorakoti soveltuisi hyvin kursseille ja työhuoneille. Laitisen mielestä paikasta tulisi hieno yhteisö, jos koko alue saataisiin toimimaan.

Kuntalaisaloitteen tekijä Jari Kujala kertoi taustaa kuntalaisaloitteen perustamisesta, joka tehtiin melkein viisi vuotta sitten. Kujala kokosi kaikkien poliittisten puolueiden edustajat yhteen keskustelemaan paikan aktivoimisesta yhteiseen käyttöön. Punaisena lankana oli, että paikka on kaikille yhteinen, ei vain yhden tahon tai puolueen.  

Tyhjillään olevat tilat ja 1800-luvun kartanomiljöö

Leppävaaran alueen projektijohtaja Mika Rantala esitteli historiajanan, kartanomiljöön, tyhjillään olevat tilat sekä kävi läpi 2000-luvulla tehdyt kehittämistoimet. Alueelle on laadittu paljon selvityksiä ja vuonna 2016 haettiin vuokralaista kilpailutuksella, joka ei tuottanut tulosta. Seuraavana vuonna lähestyttiin kylpylähotellitoimijoita, joille paikka ei ollut sopiva. Lisäksi selvitettiin Aurorakodin mahdollisuuksia Suomen Nuorisokeskuksen toiminnalle, joka järjestää muun muassa leirikoulutoimintaa.

Kartanopuisto on luonnonsuojelualuetta ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Lisäksi puiston keskeiset osat on rauhoitettua muinaismuistoaluetta.

Träskändan puiston viherkunnossapidosta vastaava vihertyöpäällikkö Eeva Turkkikertoi nykyisen puiston saaneen ulkoasunsa 1800-luvun puolivälissä, Aurora Karamzinin ajalla. Puistolle on laadittu hyvin yksityiskohtainen hoitosuunnitelma, jota viherkunnossapito toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ympäristökeskuksen ja Espoon kaupunginmuseon kanssa. 

Päärakennuksen julkisivukorjaukset aloitetaan 2021

Julkisivukorjauksen suunnittelu on valmistunut ja urakan kilpailutuksen valmistelu työn alla. Korjaustyöt aloitetaan heti kun tarjouskilpailu on käyty ja urakoitsija valittu.

Suojellun rakennuksen korjaustöiden suunnitteluun meni muutama vuosi ja siitä vastasi arkkitehti Mona Schalin. Suunnittelussa tuli vastaan paljon kysymyksiä, joita ratkottiin yhdessä Espoon kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan kanssa. Rakennushistoriallisesti merkittävissä kohteissa suunnittelu tehdään pieteetillä huomioiden yksityiskohdat ja laadukas lopputulos.

Tulevassa korjauksessa on huomioitu esteettömyys mm. lisäämällä sisäänkäyntiluiska rakennuksen itäpäätyyn ja uudet eteistilat. Puistoon avautuva terassi pystytetään uudestaan ja parannetaan sen turvallisuutta. Myös ikkunat on suunniteltu uusittaviksi niiden alkuperäisasuun. Osa seinärakenteesta korvataan tiilillä ja rappaus tehdään uusiksi. Lisäksi jokaiseen huoneeseen avataan korvausilma-aukot tarkoittaen, että tuleva toiminta pyörisi pääosin painovoimaisella ilmanvaihdolla.

Sisätilojen osalta suunnittelu ja korjaukset aloitetaan, kun rahoitus, käyttötarkoitus ja korjaustapa selviävät.

Ideoita toiminnasta

Tilaisuudessa syntyi paljon ideoita ja ajatuksia. Sanapilveen pyydettiin kirjoittamaan, mitä tilaisuuden alkuesittely toi mieleen. Sanoissa korostuivat luonto, historia, kulttuuri ja yhteisöllisyys. Myös puutarha, mahdollisuus, hyvinvointi, käsityöläiset, arvokas, upea paikka, turhautuminen, vapaa-aika ja nuoret mainittiin useamman kerran.

Toimintaan liittyviä ideoita kartanomiljöössä:

Aurora Karamzin -museo, kuvataiteen paikka, käsityöyrittäjyys, lastenkirjasto, lähikirjasto, museo, musiikkitapahtumat, oppilaitostoiminta, piknik, pop up-toiminta, puutarhataidekeskus/-museo, päiväleirit, ravintola, retkikohde, retriitit, taidetilat, teatteri, tilavuokraus, totuus- ja sovintoprosessikeskus, tryffeleiden kasvatus, työhuonehotelli, työhuoneita, työpajat, ulkotapahtumia ja ympäristötaidenäyttely.

Kaupungilla ryhdytään tilaisuuden pohjalta pohtimaan mahdollisuuksia toiminnan käynnistämiseksi.

Träskändan kartanoa ja sen kokonaisuutta koskevissa asioissa voi olla yhteydessä Mika Rantalaan. Träskändan elinvoimaista tulevaisuutta edistävät myös elinkeinojohtaja Tuula Antola ja palvelukehitysjohtaja Päivi Sutinen.